Kasvuaika
Onerva on yksi aikaisimmista monitahoisista ohrista. Sen kasvuaika, 865 tehoisan lämpösumman astetta, on samaa luokkaa kuin jo pitkään viljelyssä olleella Aukustilla. Onerva sopii viljelyyn vyöhykkeille I-IV.
Sato
Onerva on kasvuaikaansa nähden satoisa lajike. Virallisissa lajikekokeissa vuosina 2019-2021 se on kuulunut oman kasvuaikaluokkansa parhaimmistoon kaikilla viljelyvyöhykkeillä ja eri maalajeilla. Onerva on osoittanut hyvää sopeutumiskykyä viljelyn eri satotasoille.
Käyttötarkoitus
Onerva on poikkeuksellisen laadukas lajike, joka soveltuu hyvin sekä rehu- että tärkkelysohran tuotantoon. Onerva loistaa erityisesti suurella jyvällään. Niin sen tuhannen jyvän paino, hehtolitrapaino kuin täysjyväprosenttikin ovat erittäin korkeita. Laadultaan Onerva onkin verrattavissa lähinnä kaksitahoisiin ohriin. Onervan valkuaispitoisuus on virallisten lajikekokeiden mittarilajikkeeseen Aukustiin verrattuna hieman korkeampi ja suhteessa satotasoon hyvä. Tärkkelyspitoisuus on Onervalla hieman Aukustia alempi.
Laonkestävyys
Onervan korsi on lyhyt ja erittäin luja.
Taudinkestävyys
Onervan kestävyys verkkolaikun verkko- ja spottityyppiä vastaan on hyvä ja erot Aukustiin verrattuna erittäin selviä. Ohran härmää ja rengaslaikkua vastaan lajikkeella ei ole erityistä kestävyyttä.
Viljelysuositus
Onerva viihtyy parhaiten hikevillä mailla III-IV viljelyvyöhykkeillä. Peitattu siemen ja monipuolinen viljelykierto pitävät tautiriskin alhaisena. Nurmet, viljat ja öljykasvit ovat hyviä esikasveja ohralle. Rengaslaikun esiintymistä on hyvä tarkkailla, mikäli sääolosuhteet ovat taudille edulliset tai esikasvina on ollut ohra. Tautitorjunta tehdään tarvittaessa. Kylvötiheydeksi suositellaan multavilla mailla 450-500 kpl ja kivennäismailla 500 kpl itävää siementä neliölle.
Koska Onerva on aikainen lajike, riittää sille kertalannoitus keväällä. Savi- ja kivennäismailla kasvunsääteen käyttö ei yleensä ole tarpeen. Rehevissä kasvustoissa ja hyvin voimaperäisessä viljelyssä sekä käytettäessä karjanlantaa tai viljeltäessä eloperäisillä mailla voidaan tarpeen mukaan käyttää kasvunsäädettä. Lohkon korkea multavuus, karjanlannan pitkäaikainen käyttö sekä nurmen tai typensitojakasvien käyttö esikasvina voi vähentää huomattavasti typpilannoitustarvetta, mikä on hyvä ottaa lannoitusta suunniteltaessa huomioon.